Toteutuuko lasten harrastustoiminnassa mahdollisuuksien tasa-arvo?

Suomessa on perinteisesti korostettu mahdollisuuksien tasa-arvoa erityisesti koulutuksen saralla, mutta nykyisin esimerkiksi lasten harrastustoiminta on osittain jo niin kallista, että voidaankin kysyä, toteutuuko mahdollisuuksien tasa-arvo todellakin myös tällä saralla vai onko niin, että tiettyjä lajeja voivat harrastaa ainoastaan varakkaiden perheiden lapset, erityisesti kilpatasolle mentäessä?

Tietyt lajit ovat harrastajilleen erityisen kalliita

Tiettyjen lajien harrastaminen on Suomessa jo erityisen kallista ja monelta taholta onkin huolestuttu lapsista, jotka eivät voi harrastaa haluamaansa lajia korkeiden kustannusten vuoksi tai jotka eivät voi edetä lajissaan kilpatasolle huomattavasta lahjakkuudestaan huolimatta sen vuoksi, että harrastuksen kulut ovat liian korkeat perheen taloudelliseen tilanteeseen nähden. Tästä syystä moni lahjakas urheilija jää Suomessa havaitsematta, mikä on sääli suomalaisen liikunnan kannalta. Tällaisia lajeja, joissa kustannukset ovat huolestuttavan korkeita, ovat esimerkiksi jääkiekko, kilpatason jalkapallo, ratsastus sekä taitoluistelu.

Mitä mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi voitaisiin tehdä tai on jo tehty?

Suomessa on perustettu muutamia järjestöjä, jotka tukevat vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaa. Tuki ei kuitenkaan välttämättä saavuta kaikkia ja voidaankin myös kysyä, että ovatko keskituloisten perheiden lapset kohta kaikista huonoimmassa asemassa? Heidän vanhempansa maksavat Suomessa usein tuloihinsa nähden lähes kohtuuttoman korkeaa veroa ja moni keskituloisista maksaa esimerkiksi päivähoitomaksut täysimääräisinä. Kun lopuilla jäljelle jääneillä rahoilla pitäisi pystyä maksamaan asumis- ja muut elinkustannukset, ovat keskituloiset perheet jo niin tiukoilla, että lasten harrastuksiin ei välttämättä ole varaa panostaa kovin paljon. Toisaalta tällaiset perheet eivät välttämättä saa myöskään avustuksia, vaan joutuvat selviytymään kaikista perheen kuluista itsenäisesti.

Mitä perheet itse sitten voisivat tehdä, jotta heidän lapsillaan olisi mahdollisuus harrastaa? Erilaisia stipendejä kannattaa hakea. Erilaiset tahot antavat stipendejä myös lasten harrastustoimintaan, mikä voi auttaa harrastuksen aiheuttamien kulujen kattamisessa. Vanhemmat voivat myös tarjoutua auttamaan joukkuetta esimerkiksi joukkueen valmentamisessa tai huoltotoimissa lapsen harrastekuluja vastaan. Toisinaan joukkueet saattavat tarvita apua esimerkiksi nettisivujensa päivittämiseen, joten monenlaisista taidoista saattaa olla hyötyä. Aktiivista apua myyjäisissä saatetaan myös tarvita. Ehkäpä leipomistaidoistasi voi olla yllättävää hyötyä esimerkiksi joukkueen leirikassan kartuttamisessa tai ehkäpä sinulla on kontakteja yrityksiin, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita sponsoroimaan joukkuetta.

Kannattaa myös muistaa, että harrastusvälineiden ei aina tarvitse olla uusia. Myös käytettynä voi löytää hyviä harrastusvälineitä. Urheilutarvikkeiden myyntiin erikoistuneet divarit kannattaakin kiertää silmä tarkkana. Hyviä käytettyjä urheiluvälineitä voi löytyä myös lehti- tai verkkoilmoitusten kautta tai tuttavilta, joiden lapset harrastavat samaa lajia. Joukkuekavereiltakin saattaisi löytyä pieneksi jääneitä hyviä varusteita, jos lapsesi on näitä kavereita pienikokoisempi. Kannattaakin kysellä varusteita rohkeasti ja laittaa vaikka oma ostoilmoitus verkkopalstalle.

aaro Author