Kokemus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta voi vaihdella esim. tilanteen, iän tai jonkin muun tekijän johdosta. Se, että juuri sinä koet olevasi tasavertaisessa asemassa, ei tarkoita sitä, että kaikilla muilla olisi täsmälleen sama kokemus. Kysymykset ja epäilykset heräävät usein vasta jälkikäteen, jolloin aletaan pohtia tekoja, joita ei enää saa tekemättömiksi. Kokemukset koetusta tasa-arvosta tulevat tunteiden perusteella, minkä vuoksi monille voi olla vaikeaa tuoda asioita esille heti tilanteiden yhteydessä tai edes jälkikäteen.
Liikkuessamme erilaisissa sosiaalisissa ympyröissä ja tilanteissa päivittäin voi joutua arvioimaan useaankin otteeseen, onko joku tai olenko minä itse joutunut syrjinnän kohteeksi. Suomessa yhdenvertaisuuslain nojalla ketään ei saa syrjiä mm. iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, mielipiteen tai alkuperän takia. Käytännössä siis henkilöä ei saa syrjiä sellaisen ominaisuuden perusteella, johon hän ei voi itse vaikuttaa eikä siksi, että samaan ryhmään kuulunut toinen henkilö on esim. toiminut väärin. Laissa todetaan myös, että yksi osa valvontaa on yhdenvertaisuusvaltuutettu. Hänen tehtävänään on neuvoa ja antaa lausuntoja tapauksista, joissa henkilö on joutunut syrjinnän kohteeksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu keskittyy lähinnä etniseen taustaan, mielipiteeseen ja uskontoon liittyvään syrjintään. Sukupuolesta johtuvan syrjinnän valvova viranomainen on tasa-arvovaltuutettu.
Sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvovaltuutettu ovat itsenäisiä ja riippumattomia, mutta toisistaan erillisiä, valtion virkamiehiä. Heidän tehtävänsä on valvoa niin yhdenvertaisuus- kuin tasa-arvolain noudattamista. Molempiin viranomaisiin voi olla yhteydessä, mikäli jo pelkästään epäilee joutuneensa syrjityksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse (arkaluontoisissa asioissa on mahdollista käyttää myös ns. turvapostia) sekä chatin kautta. Kotisivuilta löytyy myös erillinen yhteydenottolomake. Sivuilta löytyy myös lista apukysymyksistä, joihin kannattaa tutustua ennen yhteydenottoa. Ne koskevat niin itse tilannetta (mitä, missä ja milloin?), osallisia henkilöitä ja sitä, liittyykö tapaukseen muita viranomaisia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun alaisuudessa toimii myös erillinen ihmiskaupparaportoija, jonka tehtävään kuuluu neuvominen ja asiantuntijuuden jako ihmiskauppaa koskevissa asioissa.
Tasa-arvovaltuutettuun neuvotaan ottamaan yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse (anonyymisti ja maksutta), jolloin voidaan sopia, miten asiaa lähdetään edistämään. Myös sähköpostitse ja kirjeitse voi ottaa yhteyttä, ja erityisen arkaluontoissa asioissa voidaan käyttää turvapostia. Tasa-arvovaltuutetun sivuilta löytyy kattavasti tietoa siitä, mitä on seksuaalinen häirintä ja palkkasyrjintä työpaikoilla. Verkosta löytyy myös aivan konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä tasa-arvolain näkökulmasta on, ja toisaalta ei ole, syrjintää. Esim. selkeästi työelämään liittyvä syrjintä kannattaa ottaa esille työpaikan luottamusmiehen kanssa. On tärkeää muistaa, että tasa-arvovaltuutettu keskittyy vain ja ainoastaan sukupuoleen sekä sukupuoli-identiteettiin perustuvaan syrjintään. Muissa tapauksissa tulee olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.
Yhteydenotto mihin tahansa kasvottomaan viranomaiseen voi tuntua jopa pelottavalta. Muista kuitenkin, että heidän tehtävänsä on kuunnella huoliasi ja neuvoa, miten ongelmat ratkaistaan. Voit aina pyytää anonymisointia, ja yhteyden voi tehdä ystävän, tai jonkun luottamuksellisen henkilön, kanssa sen tuntuessa ylitsepääsemättömän isolta. Valvova viranomainen ei myöskään tutki mahdollisia rikoksia, koska se kuuluu poliisin toimivaltuuksiin.
Jos siis sinulle tulee vastaan tilanne, jossa joudut pohtimaan mahdollista syrjintää, niin pohdi ja tutustu viranomaisten sivuilta löytyviin apukeinoihin. Jos vaikkapa markkinatutkimus soittelee sinulle ja kysyy “oletko kohdannut arjessasi syrjintää?”, kerro asiasta rohkeasti äläkä jää arpomaan. Näin olet mukana ratkaisemassa tasa-arvo-ongelmia – tuomalla niitä esille.
