Suomen hallituksen perustaman kansainvälisen tasa-arvopalkinnon (International Gender Equality Prize) ensimmäinen saaja on Angela Merkel. Merkel valitsi palkinnon kohteeksi perheväkivallan uhreja auttavan Nigerialaisen järjestön. Palkinto luovutettiin SOS Femmes et Enfants Victimes de Violence Familiale -järjestön puheenjohtaja Mariama Moussalle äskettäin Tampereella, Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon saaja ei siis saa palkintosummaa koskaan omaan käyttöönsä, vaan ohjaa lahjoitetut varat tyttöjen ja naisten asemaa vahvistavaan kansainväliseen avustuskohteeseen. SOS Femmes et Enfants Victimes de Violence Familiale -järjestön puheenjohtajan Mariama Moussan mukaan lahjoitetuilla varoilla perustetaan väkivallan uhreille turvakoti. Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon nigerialaisen järjestön edustajalle ojensi pääministeri Juha Sipilä. Angela Merkel lähetti tilaisuuteen oman videotervehdyksensä. Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon tavoitteena on edistää kansainvälisen tasa-arvon edistäminen ja tasa-arvokeskustelun tukeminen. Kansainvälinen tasa-arvopalkinto jaetaan joka toinen vuosi. Sukupuolten välinen tasa-arvo on aina ollut yksi keskeisimmistä arvoista satavuotiasta itsenäisyyttään juhlivalle Suomelle. Suomi oli ensimmäinen valtio maailmassa, joka antoi täydet poliittiset oikeudet naisille vuonna 1906. Liittokansleri Angela Merkel on noussut yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä ja hän on esikuva monelle naiselle ja tytölle.
Suomi on aina edistänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa
Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon myöntämisellä Suomi haluaa vahvistaa sukupuolten välisen tasa-arvon arvostusta kaikkialla eri puolilla maailmaa. Liittokansleri Angela Merkel on pyrkinyt jakuvasti parantamaan juuri kehitysmaiden naisten mahdollisuuksia ja oikeuksia. Kotimaassaan Saksassa Merkelin tavoitteena on sukupuolten välinen yhteiskunnallinen tasa-arvo, johon kuuluu muun muassa työ- ja perhe-elämän parempi yhdistäminen. Angela Merkel on aina niin virassaan kuin yksityiselämässäänkin puolustanut tarmokkaasti ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. Merkeliä luonnehditaan yleisesti todelliseksi eurooppalaiseksi arvojohtajaksi. Suomeen saatiin ensimmäisen hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuonna 1980. YK:n kaikkinainen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus allekirjoitettiin vain vuotta ennen, eli vuonna 1979. Sopimuksen tavoitteena on naisten kokonaisvaltaisen tasa-arvon toteutuminen käytännössä kaikilla elämän alueilla. Suomessa tasa-arvolaki tuli virallisesti voimaan vuonna 1987. Laki kieltää kaikenlaisen sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ja tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Kaikenlaisia muita tärkeitä tasa-arvon edistämistä tukevia lakeja ja säädöksiä on myös otettu käyttöön, joista voidaan mainita muun muassa nimilaki. Nimilain myötävaikutuksella nainen saa pitää oman sukunimensä avioliitossa ja lapsille voidaan valita kumman tahansa vanhemman sukunimi. Erotilanteissa käytössä oleva vaihtoehto yhteishuoltajuus tuli voimaan vuonna 1983 ja ensimmäiset naispapit vihittiin virkaan 1980-luvulla. Tasa-arvopalkinto korostaa Suomen asemaa sukupuolten välisen tasa-arvon tienraivaajana jo 100-vuoden ajan.
Tasa-arvon aate syntyi varhain
Suomessa otettiin tärkeitä askeleita kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa jo kauan ennen maan itsenäistymistä, joka tapahtui vuonna 1917. Ensimmäiset naisjärjestöt perustettiin jo 1880-luvulla ja kummallekin sukupuolelle vahvistettiin yhtäläinen perintöoikeus vuonna 1878. Ylioppilastutkinnon ensimmäinen nainen suoritti vuonna 1873, mutta tolloin siihen vaadittiin vielä erillinen lupa. Naisten oikeus opiskella yliopistossa toteutui vuonna 1901. Suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa kaikki poliittiset oikeudet vuonna 1906, jolloin 19 naiskansanedustajaa ensimmäisinä maailmassa aloittivat eduskuntatyön ensimmäisessä eduskunnassa vuonna 1907. Vuonna 1919 naimisissa olevat naiset saivat oikeuden ansiotyöhön ilman aviomiehensä suostumusta, joka vauhditti osaltaan naisten tasa-arvon kehittymistä työelämässä. Suomen ensimmäiseksi naisministeriksi valittiin Miina Sillanpää, joka aloitti tärkeässä tehtävässään apulaissosiaaliministerinä vuonna 1926. Tärkeä ja odotettu laki sukupuolten tasa-arvon kannalta säädettiin vuonna 1930, jolloin uusi avioliittolaki vapautti aviovaimon miehensä holhouksesta. Suomalaiset naiset pitivät myös Suomen pyörät pyörimässä miesten taistellessa rintamalla, jolloin naiset työskentelivät sairaaloissa, tehtaissa ja pyörittivät toimintaa kotitalouksissa. Tasa-arvolaki on edistänyt konkreettisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa suomessa hyvin tuloksin ja korkealuokkaiset ecco-jalkineet miehille ja naisille edistävät tehokkaasti jalkojen hyvinvointia päivittäisessä käytössä.
