Sanalla tasa-arvo (myös tasa-arvoisuudella tai samanarvoisuudella) tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset olisivat yhtäläisiä ja yhtä arvokkaita sekä yksilöinä että myös yhteiskunnan jäseninäkin. Poliittisessa yhteydessä sillä voidaan tarkoittaa kansalaisten yhtäläistä asemaa lain silmissä sekä kansanvaltaista hallintoa. Suomalaisessa lainsäädännössä sanalla tasa-arvo viitataan sukupuolten eli naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon.
Tasa-arvo ei ole läheskään toteutunut Suomessa, vaan yhä edelleen tänäkin päivänä useat vähemmistöryhmät kohtaavat maassamme syrjintää. Tämä saattaa ilmetä muun muassa vihapuheena sekä vainoamisena. Myös kiusaamista esiintyy, ja syrjittyjen omaisuutta saatetaan rikkoa, jolloin saattaa olla tarvetta Freedomrahoitus.fin lainalle. Syrjintää saattavat kohdata esimerkiksi eri uskontoryhmien jäsenet sekä maahanmuuttajat. Millaisia vähemmistöryhmiä maastamme sitten löytyy? Lue lisää vähemmistöistä tästä artikkelista.
1
HLBTQ (LGPTQ)
HLBTQ on lyhenne, jota käytetään kuvaamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Kirjaimilla tarkoitetaan homoja, lesboja, bi-seksuaaleja, transsukupuolisia sekä queereja. EU:n perusoikeusviraston keväällä 2012 toteutetusta kyselystä selviää, että lähes tulkoon puolet (47%) vastaajista kertoo kokeneensa henkilökohtaista syrjintää tai häirintää suuntautumisensa takia. Myös fyysistä väkivaltaa oltiin jouduttu kokemaan pride-taustan vuoksi. Kyselyyn vastasi yli 93 000 Euroopan alueella tai Kroatiassa asuvaa vähintään 18-vuoden ikäistä HLBTQ-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä. Tutkimuksessa merkille pantavaa on se, että transihmiset kokivat tästä ryhmästä huomattavasti eniten syrjintää, mikä heijastui erityisesti työnhakuun liittyviin asioihin. Ikävästä
tilanteesta kertoo se, että lähes 60% kertoo peitelleensä todellista itseään alle 18-vuotiaana. Ryhmä kokee etenkin viharikoksia suurissa määrin, eikä suurta osaa näistä koskaan raportoida mihinkään, vaan ihmiset kärsivät hiljaa.
2
Maahanmuuttajat
Ihmisoikeusliiton raportin mukaan Suomi on Euroopan kärkimaita mitä tulee maahanmuuttajien syrjintään. Euroopan perusoikeusviraston (FRA) tekemän tutkimuksen mukaan etenkin Afrikan maista tulevat maahanmuuttajat kokevat Suomessa yleisemmin syrjintää kuin muissa EU-maissa. Laajaan tutkimukseen haastateltiin yli 25 tuhatta maahanmuuttajaa tai etniseen vähemmistöön kuuluvaa henkilöä kaikista EU-maista. Suomessa haastatelluista hurjat 60 prosenttia oli kokenut syrjintää etnisestä taustastaan johtuen viimeisen viiden vuoden aikana, mikä on hurjan paljon enemmän kuin koko Euroopan keskiarvo joka oli 39 prosenttia. Vihamotiiviin perustavan häirinnän kohteeksi oli joutunut Suomessa haastatelluista vastaajista lähes 50 prosenttia, kun koko EU:n mediaani oli noin 20 prosenttia. Tämä kertoo jotakin maahanmuuttovastaisuuden kehnosta tilanteesta Suomessa. Syrjintää koetaan usein koulutuksissa, työnhaussa sekä työpaikoilla. Kehnolle tilanteelle tarvitsee ehdottomasti tehdä jotakin ja siihen tarvitsee puuttua, sillä tasa-arvo ei nykyisellään todellakaan toteudu. Syrjintä ja viha vain marginalisoi ja vieraannuttaa maahanmuuttotaustaisia maan muista ihmisistä, vaikka suurin osa kertoo olevansa erittäin kiintyneitä uuteen kotimaahansa.
3
Kehitysvammaiset
Vammaisia ihmisiä on kautta aikain kohdeltu melko huonosti. Suomessa kehitysvammaisten ihmisten historiaan on kuulunut muun muassa syrjimistä, epäinhimillistä kohtelua sekä tabuja. Ennen vanhaan Suomessa oli tapana eristää kehitysvammaiset laitoksiin ja rajoittaa heidän elämäänsä muutenkin monin eri tavoin. Ennen 70-lukua Suomessa oli täysin laillista pakkosteriloida ihminen, jos hän oli kehitysvammainen. Oikeus avioliiton solmimiseen ja perheen perustamiseen on kaikilla kehitysvammaisilla ollut vasta 80-luvun lopusta lähtien. Kehitysvammaisten laitosasumisesta ollaan vasta nyt 2000-luvulla hiljalleen ja vaiheittan luopumassa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja oikeusministeriön syrjinnän seurantajärjestelmän tekemä kysely paljastaa, että kehitysvammaiset kokevat Suomessa edelleenkin paljon syrjintää.
