Suomalainen tasa-arvo on kehittynyt erilaisten virstanpylväiden kautta. Esittelemme tällä sivulla muutaman mielenkiintoisimmista virstanpylväistä.

1800-luvun virstanpylväitä

Vuonna 1860 aviomiehen kuritusvaltaa ei hyväksytty enää oikeuskäytäntöön kuuluvana asiana, kuten siihen asti oli hyväksytty. Naimattomista 25-vuotiaista naisista tuli täysivaltaisia vuonna 1864 ja yhtäläisen perintöoikeuden naiset saivat vuonna 1878. Suomen Naisyhdistys perustettiin vuonna 1884 ja se vaati naisille äänioikeutta. Ensimmäinen yhteiskoulu perustettiin Suomessa vuonna 1886. Vuonna 1892 perustettiin Naisasialiitto Unioni ja vuonna 1897 säädettiin laki, jonka mukaan sekä naiset että miehet ovat täysivaltaisia 21-vuotiaina.

1900-luvun virstanpylväitä

Vuonna 1900 perustettiin Suomen Työläisnaistenliitto ja vuonna 1901 naiset saivat yhtäläisen oikeuden miesten kanssa opiskella yliopistossa. Vuonna 1906 suomalaiset naiset saavuttivat kaksi merkittävää virstanpylvästä, kun he saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa sekä vaalikelpoisuuden. Valtiollisia vaaleja koskeva äänioikeus oli merkittävä, koska suomalaiset naiset saavuttivat tämän oikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Vaalikelpoisuuden he saavuttivat ensimmäisinä naisina maailmassa. Vuonna 1907 perustettiin porvarillinen Suomen Naisliitto ja vuonna 1907 kansanedustajiksi valittiin Suomessa 19 naista.

Vuonna 1917 naiset ja miehet saivat yleisen äänioikeuden kunnallisvaaleissa ja vuonna 1919 naimisissa olevat naiset saivat oikeuden tehdä ansiotyötä ilman, että heidän aviomiehensä antoi tähän suostumuksensa. Vuonna 1926 Suomessa valittiin ensimmäinen naisministeri ja samana vuonna laadittiin laki, joka teki naisista kelpoisia valtion virkoihin. Vuonna 1930 aviovaimo vapautui uuden lain myötä aviomiehensä holhouksesta.