Suomessa säädetyn tasa-arvolain tarkoituksena on ehkäistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tämän lain yksi tärkeimmistä päämääristä onkin ollut erityisesti naisten aseman edistäminen työelämässä, sillä vaikka sadassa vuodessa ollaan tultu kauas, tehtävää absoluuttisen tasa-arvon saavuttamiseksi on vielä paljon.

Tutkimusten mukaan miehen euro on edelleen naisen 80 senttiä. Tätä eroa on selvitelty monilla eri syillä, joista yksi on ollut se, että naiset suuntautuvat edelleen huonopalkkaisemmille aloille. Samalla on kuitenkin totta, että samassa asemassa olevalle naiselle maksetaan huonompaa palkkaa kuin mitä miehelle; tämä surullinen totuus on tullut esille vahvasti esimerkiksi taiteilijamaailmassa, sillä vaikkapa elokuva-alalla samassa elokuvassa miespääosaa esittävälle näyttelijälle maksetaan enemmän, kuin naispääosaa esittävälle näyttelijälle.

Mutta miten on asian laita yrittäjämaailmassa? Ovatko yrittäjänaiset tasa-arvoisia miesten kanssa?

Laillinen näkökulma

Laillisesta näkökulmasta katsottuna naiset ja miehet ovat yrittäjämaailmassa jo suhteellisen tasa-arvoisia, kiitos edellä mainitun tasa-arvolain. Esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu yritysluotto ja sen hakeminen ei syrji ollenkaan sitä, hakeeko sitä mies vai nainen, sillä molemmilla sukupuolilla on täysin yhtäläiset mahdollisuudet sen saamiseen. Tärkeintä on hyvä liikeidea ja toimiva liiketoimintasuunnitelma, joiden avulla yrittäjä voi varmistaa, että liiketoiminta pääsee kunnolla vauhtiin.

Yrittäjyyden ja perheen yhdistäminen

Miesyrittäjistä poiketen naisyrittäjät kohtaavat työmaailmassa enemmän paineita perheen ja työn yhdistämiseksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa nähdään edelleen, että lasten- ja kodinhoito kallistuu enemmän naisen hartioille, mikä puolestaan lisää paineita naisyrittäjän puolelta. Aviopuolisokaan ei välttämättä aina ymmärrä, kuinka tärkeää yrittäjyys on naiselle, ja tästä syystä kotona voi myös nousta esille kiistoja ja jopa riitaa siitä, kenen hartioille lasten- ja kodinhoito lopulta kaatuu.

Yrittäjyys vaatii valtavasti aikaa ja panosta, ja vuorokausi ei välttämättä millään riitä sekä kodista että työstä huolehtimiseen. Jos tähän soppaan vielä sekoitetaan läheisten ja sukulaisten tuomitseminen “perheen hylkäämisestä”, voi työn ja perhe-elämän yhdistämisestä koituva stressi ja huono omatunto kasvaa ylitsepääsemättömän suureksi.

Yhteiskunnan kritiikki

Naisyrittäjät, kuten työssään menestyvät ja työtään rakastavat naiset, kohtaavat yhteiskunnassa usein täysin pohjatonta kritiikkiä siitä, miten heidän tulisi käyttää enemmän aikaa perheestä ja kodista huolehtimiseen. Pitkät työtunnit voivat venyä toimistolla iltamyöhään, jolloin lasten harrastusten seuraaminen tai koulun vanhempainiltoihin osallistuminen voivat jäädä taka-alalle. Surullinen totuus on kuitenkin se, että isät kohtaavat vain harvoin yhtä kovaa kritiikkiä työn asettamisesta etusijalle kuin naiset.

Naisten panoksen vähättely

On totta, että monesti nainen joutuu tekemään työtä kaksin verroin, jotta hänet nostettaisiin samalle pallille samaa työtä tekevän miehen kanssa. Vaikka näin ei aina ole, monet naisyrittäjät kohtaavat työssään vähättelyä ja seksismiä, joka voi usein vaikeuttaa työntekoa. Seksistisiä asenteita naisyrittäjät voivat kohdata erityisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten rakennusalalla, insinöörialalla tai kone-alalla, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö nainen voisi olla yhtä ammattitaitoinen työntekijä kuin mieskin.

Toisinaan seksistiset ennakkoluulot naisen pätevyydestä voivat vaikuttaa jopa aloittelevan yrityksen menestykseen, mutta onneksi samalla yhteiskunta on hiljalleen herännyt yhä enemmän siihen, että myös naiset osaavat aivan yhtä hyvin, ja toisinaan jopa paremmin kuin miehet. Samalla matkaa täydelliseen tasa-arvoon on vielä jäljellä, mutta kyse ei niinkään ole laillisesta näkökulmasta, vaan pikemminkin turhasta kritiikistä ja paineista, joita yhteiskunta naisyrittäjän harteille asettaa.