Koska korona on sulkenut lähestulkoon kaikki tapahtumat, voi moni kokea, että kaikenlaiselle aktivismille ja kampanjatyöskentelyllekin tuli stoppi. Toiminta on siirtynyt entistä enemmän nettiin ja varsinkin fyysisten tapahtumien peruuntumisen myötä netin merkitys tasa-arvotyön tekemisessä on vain korostunut entisestään. Toinen kolaus oli kuntavaalien siirtyminen. Jos ne oltaisiin pidetty huhtikuussa, olisi kampanjointi pitänyt hoitaa kokonaan netissä ja tähän […]

Suomessa säädetyn tasa-arvolain tarkoituksena on ehkäistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tämän lain yksi tärkeimmistä päämääristä onkin ollut erityisesti naisten aseman edistäminen työelämässä, sillä vaikka sadassa vuodessa ollaan tultu kauas, tehtävää absoluuttisen tasa-arvon saavuttamiseksi on vielä paljon. Tutkimusten mukaan miehen euro on edelleen naisen 80 senttiä. Tätä eroa on selvitelty […]

Kokemus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta voi vaihdella esim. tilanteen, iän tai jonkin muun tekijän johdosta. Se, että juuri sinä koet olevasi tasavertaisessa asemassa, ei tarkoita sitä, että kaikilla muilla olisi täsmälleen sama kokemus. Kysymykset ja epäilykset heräävät usein vasta jälkikäteen, jolloin aletaan pohtia tekoja, joita ei enää saa tekemättömiksi. Kokemukset koetusta tasa-arvosta tulevat tunteiden perusteella, minkä […]

Monista saattaa tuntua, että toisten hyväksyminen on saattanut nykyään mennä jopa liian pitkälle. Nykyisin saattaa tuntua, että on olemassa jos jonkinlaista seksuaalista suuntautumista, ja sukupuolienkin määrä on moninkertaistunut parissakymmennessä vuodessa. Vähemmistöt ovat saaneet äänensä kuuluviin, ja yhtäkkiä heitä onkin ihan joka puolella. Tämä on kuitenkin kovin suppea ajattelutapa. Tosiasiassa vähemmistöjen edustajia on ollut olemassa ihan […]

Sanalla tasa-arvo (myös tasa-arvoisuudella tai samanarvoisuudella) tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset olisivat yhtäläisiä ja yhtä arvokkaita sekä yksilöinä että myös yhteiskunnan jäseninäkin. Poliittisessa yhteydessä sillä voidaan tarkoittaa kansalaisten yhtäläistä asemaa lain silmissä sekä kansanvaltaista hallintoa. Suomalaisessa lainsäädännössä sanalla tasa-arvo viitataan sukupuolten eli naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Tasa-arvo ei ole läheskään toteutunut Suomessa, vaan yhä […]

Yritykset pelkäävät riskejä Suomessa kaunistellaan tasa-arvoa. Siitä puhutaan paljon, mutta tekoja on vähän. Yritykset väittävät olevansa tasa-arvoisia työntekijöitä ja työnhakijoita kohtaan, mutta todellisessa rekrytointitilanteessa yrityksellä menee monesti pupu pöksyyn: se yrittää eliminoida kaikki mahdolliset riskitekijät, joita saattaa liittyä hakijaan. Riskitekijät voivat olla mitä moninaisimpia, ja ne on päätelty yrityksen sisäisissä kuppikunnissa. Hakija ei voi esimerkiksi […]

Suomen hallituksen perustaman kansainvälisen tasa-arvopalkinnon (International Gender Equality Prize) ensimmäinen saaja on Angela Merkel. Merkel valitsi palkinnon kohteeksi perheväkivallan uhreja auttavan Nigerialaisen järjestön. Palkinto luovutettiin SOS Femmes et Enfants Victimes de Violence Familiale -järjestön puheenjohtaja Mariama Moussalle äskettäin Tampereella, Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon saaja ei siis saa palkintosummaa koskaan omaan käyttöönsä, vaan ohjaa lahjoitetut varat tyttöjen ja […]

Myös 1940-2010-luvuilla suomalaisen tasa-arvon kehityksessä on nähty mielenkiintoisia virstanpylväitä. Kerromme tällä sivulla niistä mielenkiintoisimpia. 1940-1990-lukujen virstanpylväitä Vuonna 1943 aloitettiin Suomessa lakisääteinen kouluruokailu ja seuraavana vuonna säädettiin äitiys- ja lastenneuvoloita käsittelevä laki. Vuonna 1950 sallittiin abortti, kunhan sille oli lääketieteelliset perusteet. 1961 hyväksyttiin e-pilleri. Vuonna 1970 abortista tuli sallittu myös sosiaalisiin syihin vedoten ja vuonna 1972 […]

Suomalainen tasa-arvo on kehittynyt erilaisten virstanpylväiden kautta. Esittelemme tällä sivulla muutaman mielenkiintoisimmista virstanpylväistä. 1800-luvun virstanpylväitä Vuonna 1860 aviomiehen kuritusvaltaa ei hyväksytty enää oikeuskäytäntöön kuuluvana asiana, kuten siihen asti oli hyväksytty. Naimattomista 25-vuotiaista naisista tuli täysivaltaisia vuonna 1864 ja yhtäläisen perintöoikeuden naiset saivat vuonna 1878. Suomen Naisyhdistys perustettiin vuonna 1884 ja se vaati naisille äänioikeutta. Ensimmäinen […]

Puhuttaessa tasa-arvosta puhutaan usein myös eri ihmisryhmien tasa-arvosta. Suomessa onkin aiheellista kysyä, ovatko maahanmuuttajat tasa-arvoisia suomalaisten kanssa. Erilaiset ennakkoluulot heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia uudessa kotimaassaan Maahanmuuttajia kohtaan esiintyy erilaisia ennakkoluuloja, jotka heikentävät heidän mahdollisuuksiaan uudessa kotimaassaan. Nämä ennakkoluulot elävät valitettavan syvällä ihmisissä ja niihin on vaikea vaikuttaa. Lisäksi maahanmuuttajat helposti leimaantuvat ryhmänä, jos joku ryhmään kuuluvista […]