Yritykset pelkäävät riskejä Suomessa kaunistellaan tasa-arvoa. Siitä puhutaan paljon, mutta tekoja on vähän. Yritykset väittävät olevansa tasa-arvoisia työntekijöitä ja työnhakijoita kohtaan, mutta todellisessa rekrytointitilanteessa yrityksellä menee monesti pupu pöksyyn: se yrittää eliminoida kaikki mahdolliset riskitekijät, joita saattaa liittyä hakijaan. Riskitekijät voivat olla mitä moninaisimpia, ja ne on päätelty yrityksen sisäisissä kuppikunnissa. Hakija ei voi esimerkiksi […]

Suomen hallituksen perustaman kansainvälisen tasa-arvopalkinnon (International Gender Equality Prize) ensimmäinen saaja on Angela Merkel. Merkel valitsi palkinnon kohteeksi perheväkivallan uhreja auttavan Nigerialaisen järjestön. Palkinto luovutettiin SOS Femmes et Enfants Victimes de Violence Familiale -järjestön puheenjohtaja Mariama Moussalle äskettäin Tampereella, Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon saaja ei siis saa palkintosummaa koskaan omaan käyttöönsä, vaan ohjaa lahjoitetut varat tyttöjen ja […]

Myös 1940-2010-luvuilla suomalaisen tasa-arvon kehityksessä on nähty mielenkiintoisia virstanpylväitä. Kerromme tällä sivulla niistä mielenkiintoisimpia. 1940-1990-lukujen virstanpylväitä Vuonna 1943 aloitettiin Suomessa lakisääteinen kouluruokailu ja seuraavana vuonna säädettiin äitiys- ja lastenneuvoloita käsittelevä laki. Vuonna 1950 sallittiin abortti, kunhan sille oli lääketieteelliset perusteet. 1961 hyväksyttiin e-pilleri. Vuonna 1970 abortista tuli sallittu myös sosiaalisiin syihin vedoten ja vuonna 1972 […]

Suomalainen tasa-arvo on kehittynyt erilaisten virstanpylväiden kautta. Esittelemme tällä sivulla muutaman mielenkiintoisimmista virstanpylväistä. 1800-luvun virstanpylväitä Vuonna 1860 aviomiehen kuritusvaltaa ei hyväksytty enää oikeuskäytäntöön kuuluvana asiana, kuten siihen asti oli hyväksytty. Naimattomista 25-vuotiaista naisista tuli täysivaltaisia vuonna 1864 ja yhtäläisen perintöoikeuden naiset saivat vuonna 1878. Suomen Naisyhdistys perustettiin vuonna 1884 ja se vaati naisille äänioikeutta. Ensimmäinen […]

Puhuttaessa tasa-arvosta puhutaan usein myös eri ihmisryhmien tasa-arvosta. Suomessa onkin aiheellista kysyä, ovatko maahanmuuttajat tasa-arvoisia suomalaisten kanssa. Erilaiset ennakkoluulot heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia uudessa kotimaassaan Maahanmuuttajia kohtaan esiintyy erilaisia ennakkoluuloja, jotka heikentävät heidän mahdollisuuksiaan uudessa kotimaassaan. Nämä ennakkoluulot elävät valitettavan syvällä ihmisissä ja niihin on vaikea vaikuttaa. Lisäksi maahanmuuttajat helposti leimaantuvat ryhmänä, jos joku ryhmään kuuluvista […]

Suomessa on perinteisesti oltu ylpeitä siitä, että kaikilla suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella itselleen mieleinen ammatti. Peruskoulun osalta näin varmasti onkin, koska syrjäseutujenkin lapset pääsevät peruskouluun kattavan koulukyytijärjestelmän ansiosta, mutta onko sittenkään jatko-opintojen osalta? Pohdimme tätä aihetta lyhyesti tällä sivulla. Lukiokirjat maksavat yllättävän paljon Vaikka lukio onkin Suomessa maksuton, aiheuttaa se perheelle […]

Suomessa on perinteisesti korostettu mahdollisuuksien tasa-arvoa erityisesti koulutuksen saralla, mutta nykyisin esimerkiksi lasten harrastustoiminta on osittain jo niin kallista, että voidaankin kysyä, toteutuuko mahdollisuuksien tasa-arvo todellakin myös tällä saralla vai onko niin, että tiettyjä lajeja voivat harrastaa ainoastaan varakkaiden perheiden lapset, erityisesti kilpatasolle mentäessä? Tietyt lajit ovat harrastajilleen erityisen kalliita Tiettyjen lajien harrastaminen on Suomessa […]

Tasa-arvosta puhutaan nykyisin erittäin paljon ja se nostetaan ilmiönä esiin hyvin monissa yhteyksissä. Vaikka Suomea pidetäänkin eräänä tasa-arvon mallimaana, voidaan kuitenkin kysyä, onko suomalainen yhteiskunta aivan niin tasa-arvoinen kuin ehkä ensinäkemältä voisi luulla. Maassamme kyllä puhutaan tasa-arvosta kauniin sanoin, mutta toteutuvatko nämä sanat ja ihanteet kuitenkaan arjen toiminnassa aivan niin hyvin kuin voisi toivoa. Tällä […]